(kirjoitettu 26.10.)
Howdy!
Nyt ollaan huristeltu New Mexicosta Texasin puolelle.
Ollaan ajamassa kohti San Antoniota, ja koska minä ajoin koko päivän eilen,
sain takapenkin tänään itselleni ja ehdin päivitellä kuvia ja kuulumisia
muutamalta viime päivältä.
Maanantaiaamuna lähdettiin ajamaan Vegasista kohti Arizonaa
ja Grand Canyonia. Pysähdyttiin matkalla ihanan amerikkalaisella aamiaisella
pienessä Boulder Cityssa, josta löydettiin yelpin avulla kiva dineri, josta
saatiin rasvaisen safkan lisäksi hyviä vinkkejä reitistä. Dinerin pitäjän ohjeistamana
käännettiin auto suuremman highwayn sijaan historialliselle Route 66:lle.
Koska oltiin päästy matkaan vähän suunniteltua myöhemmin ja
kaikkine pysähdyksineen saatiin matkaan kulumaan useita tunteja, ei ihan
ehditty Grand Canyonille ihastelemaan auringonlaskua. Käytiin kuitenkin
vilkaisemassa kanjonia iltahämärässä ja ajettiin sitten Flagstaffiin etsimään
murkinaa. Löydettiin aika kiva paikallisen panimon ravintola/pubi, josta me
saatiin Riikan kanssa kauan kaivatut salaatit. Ja tietysti oluet. Yöpaikaksi
oltiin buukattu huone pienestä road motellista vähän Flagstaffista kanjonille
päin.
Koska missattiin auringonlasku, päätettiin herätä aamulla
aikaisin katsomaan auringonnousua. Oltiin tien päällä, allekirjoittanut
ratissa, jo ennen kuutta ja hiukan seitsemän jälkeen päästin ihastelemaan
kanjoniin seinämiin osuvia auringon ensisäteitä. Lämpötila oli pakkasen
puolella ja meitä palelsi pirusti, mutta näkymä oli todellakin vaivan arvoinen.
Ei sitä voi oikein sanoin kuvailla – joten tässä kuvia.
Meille sattui uskomattoman kaunis kirkas päivä ja koska
talvisesonki ei kanjonilla ole se suosituin, saatiin ajella ympäriinsä ja
pysähdellä ottamaan kuvia melko rauhassa. Ainoastaan japanilaisia kylmä sää ei
ollut onnistunut karkottamaan lämpöisempiin matkakohteisiin. Poistuttiin Grand
Canyonin kansallispuistosta itäpuolelta, joten päästiin näkemään puistoa aika
laajalti. Myös puiston porttien jälkeen näkymät olivat upeat. Oikeastaan koko
matka Grand Canyonilta seuraavaan etappiin eli Monument Valleyyn oli aika upea
– ja minä ajoin koko matkan!
Monument Valley sijaitsee Utahin puolella, joten saatiin
karttaamme jälleen uusi osavaltio. Laakso kuuluu Navajo-intiaanien
reservaattialueeseen ja kyseessä onkin ’heimopuisto’, ei kansallispuisto kuten
Grand Canyon. Puistossa on yksi noin 17 kilometrin mittainen näköalareitti, jonka
saa ajaa omalla autolla. Muille alueille pääsee ainoastaan osallistumalla
heimon järjestämille opastetuille kierroksille. Me olimme kuitenkin ihan
tyytyväisiä omin päin autolla nähtäviin maisemiin. Sininen taivas, punainen hiekka
ja ne kummalliset kivimuodostelmat – katsokaa nyt itse, aika uskomattomia
maisemia.
Auringon laskiessa hypättiin taas autoon ja lähdettiin
ajamaan kohti New Mexicoa. Upeat maisemat jatkuivat vielä pitkään Monument
Valleyn jälkeen, aina kunnes aurinko katosi kokonaan näkyvistä. Varasimme
matkalla motellin Farmington-nimisestä pikkukaupungista New Mexicon puolelta.
Tämä oli ehkä reissun tähän mennessä kurjin majoitus, pieni tupakanhajuinen
huone, jonka vanha lämmityslaite ei kovasta metelistä huolimatta ollut kovin
tehokas tehtävässään. Kylmyydessä oli tosin se hyvä puoli, että kylppärissä
majailevat ötökät olivat ilmeisesti jäätyneet hengiltä.. Mutta niin hienon
päivän jälkeen moinen ei meitä lannistanut, vaan huonosti nukutunkin yön
jälkeen heräsimme pirteitä jouluaattoaamuun!
Mutta joulutarinointia & kuulumisia Texasista myöhemmin.
Ihanaa loppuviikkoa!
Terkuin
Marja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti