The Lone Star State

(kirjoitettu 6.1.2015)

Howdy!

Reissukuulumiset saapuvat jälleen vähän myöhässä, koska sijainti on tällä hetkellä Kööpenhamina ja reissusta on enää kotiinpaluu jäljellä. Meillä oli täällä Köpiksessä yhdeksän tunnin vaihto ja alettais pikku hiljaa olla aika kypsiä tähän kentällä hengailuun, mutta tottakai meidän Helsingin koneen lähtö myöhästyy ainakin tunnilla. Tampereelle saavutaan siis vasta neljän maissa aamuyöllä ja siellähän tätä reissaria odottaa lähes tyhjä asunto eli seuraava yö taidetaan nukkua sohvalla.

Palaillaan vielä hiukan mukavampiin tunnelmiin eli New Mexicoa seuranneeseen Texasiin. Kuten Riikka edellisessä postauksessa kertoikin, joulupäivänä yövyttiin San Angelo nimisessä pikkukaupungissa, jossa joka ainoa putiikki oli sulkenut ovensa joulun kunniaksi eikä onnistuttu löytämään mitään syötävää. Onneksi automurkinapussista löytyi vielä jokunen bagel ja pala juustoa. Aamulla jätettiin taaksemme kurja San Angelo ja jatkettiin etelämpänä sijaitsevaan San Antonioon. Pitkän ajomatkan jälkeen käytiin päiväkahvittelemassa motellin vieressä sijaitsevassa dinerissa, jossa Riikka ja Tommikin pääsivät maistamaan ensimmäistä kertaa amerikkalaisia perinneherkkuja pekaani- ja kurpitsapiirakkaa.

Iltaa lähdettiin viettämään San Angelon keskustaan, joka yllätti todella positiivisesti. Keskustasta löytyi todella upeasti valaistu riverfront, jota ympäröivät lukuisat ravintolat ja kuppilat – ja sadat turistit. Ei oltu todellakaan odotettu näkevämme moisia turistimassoja. Onneksemme sieltä turistiraflojen joukosta löytyi myös meidän tarpeisiin sopiva meksikolainen ravintola, jossa maisteltiin ihanan tulisia tacoja ja paikallista olutta. Illan päätteeksi käytiin vielä parissa paikallisten suosimassa baarissa, joissa olikin ihan mukava meno.

  

Oltiin koko reissun ajan vähän suunniteltu huvipuistossa tai water worldissa tahi vastaavassa hauskuutuslaitoksessa käymistä. Huvipuistot olivat kuitenkin yllättävän kalliita eikä lopulta haluttu maksaa maltaita myöskään vangittujen valaiden temppujen katselusta. San Antonion lähettyviltä ja matkalta seuraavaan etappiin löytyikin vähän erilainen ja meille oikein passeli viihdyke: safaripuisto! Keskelle Texasia oli rakennettu ’safari’, jonka läpi sai parinkympin maksua vastaan ajaa autolla. Hintaan kuului myös pussillinen nappuloita, joita eläimille oli lupa syöttää. Kuulostaa todella kornilta, mutta laaman rapsuttaminen oli oikeasti älyttömän hauskaa! Autoa lähestyneet eläimet olivat vähemmän eksoottisia peura- ja hirvieläimiä sekä laamoja (vai alpakoita?) ja aaseja. Kauempana näkyi myös seeproja, sarvikuonoja ja kirahveja. Safarin lopussa oli vielä pikkuvuohien aitaus, jossa noita söpöjä otuksia pääsi hellimään auton ulkopuolelta. Eläinrakas lapsi sisälläni oli niin onnellinen tämän kierroksen jälkeen!

  

Safarilta jatkettiin osavaltion pääkaupunkiin Austiniin. Itsehän olen hakenut Austinissa sijaitsevaan University of Texasiin pari kertaa vaihtoon. Nyt Austinissa vierailun jälkeen voin olla entistäkin tyytyväisempi, että se paikka jäi saamatta – kyllä Bozeman oli paljon vetävämpi kaupunki! Austinissa näytti olevan paljon Portlandista tuttua liikkuvaa ruokakulttuuria eli foodcareja ja muutenkin aika hipstereitä rafloja, mutta pitkistä jonoista johtuen me päätettiin ruokailla kaupungin baarikadulla eli 6th Streetillä. Löydettiin kyllä ihan kiva pubi ja maukkaat burgerit, mutta päätettiin kuitenkin tällä kertaa katkaista ilta lyhyeen ja painua pehkuihin hyvissä ajoin. Menoa ja meininkiä olisi kyllä riittänyt, mutta jotenkin kaupungin yleisfiilis ei vaikuttanut allekirjoittanutta.

Onneksi seuraavana vuorossa oli kauan odotettu Louisiana ja ihana New Orleans. Siitä lisää seuraavassa postauksessa!

- Marja